Viimeiseen kahteen vuorokauteen on kuulunut mm paljon kanssakäymistä erillaisten eritteiden parissa ja tästä syystä omakin maha on hiukan epävarman oloinen.
Pikku Lotta heräsi aamuuniltaan kuumeisena Maanantaina ja sen jälkeen alkoi tavaraa tursuta ja loppua ei tunnu näkyvän.
Sääliksi käy niin pientä lasta kuin kanssa asujia sillä paskaa on kirjaimellisesti ollut paljon ja niissäkin paikoissa jossa sitä ei toivoisi tapaavansa kuten matot, sänky jne.
Vaippoja on kulunut runsaasti ja tiheästä tahdista johtuen parhaatkaan pampperssit eivät riittäisi takaamaan siisteyttä.
Nukkuminen on asia jota jossain vaiheessa alkaa kaipaamaan ja se kolmaskymmenes herätys ja vaipan vaihto on suoraan sanoen perseestä, silmä alkaa väkisin painua kiinni ja on turvauduttava kello kolmen kahviin.
Ja olisihan se luksusta jos tavaraa tulisi vain yhdestä päästä, mutta ei ,kyllä sitä on tullut kummastakin päästä ihan riittämiin. Yrjön ja paskan lisäksi pienestä söpöstä nenästä tulee paksua vihreää räkää.
No jos joku, niin koira tuntuu olevan innoissaan uusista hajuelämyksistä ja ilmoittaa takuu varmasti kuono taaperon takapuolessa kiinni mikäli tavaralähetys on jälleen saapunut.
Pikkuinen suloinen tyttäreni kulkee silmät ristissä, löysät housuissa ympäri asuntoa pyyhkien räkästä nenäänsä ohimennen, milloin sohvaan, mattoon tai äidin lahkeeseen.
Huushollissa on tiedossa siis super siivous lattiasta kattoon jotta saadaan pöpöt häädettyä.
Viikonloppuna olisi tarkoitus juhlia keskimmäisen neidin viisivuotis syntymäpäiviä ja aijon takuuvarmasti käyttää anopin vierailun hyväkseni nukkumalla pitkät päiväunet.
Jokaisesta asiasta on yritettävä etsiä jotain positiivista ja tällä hetkellä se on varmaankin se, että viime keväisen oksennustauti epidemian sijaan kotona on vain yksi eritteitä levittävä yksilö, viiden sijaan. Niin ja koira on oppinut käskyn EI OTA. Sillä viime keväänä se oli niin pieni, että yrjön lennettyä lattialle ja mun noutaessa siivous vehkeitä oli koira syönyt palatessani jo puolet satsista yök.
Toivotaan nyt että meihin muihin ei tartu, vaikka yleensä lasten parannuttua me aikuiset sairastamme samaan aikaan ja voitte vain kuvitella miltä täällä silloin näyttää, hoitoapua kun liiemmin on tarjolla. Pitäkäämme sormet ja varpaat ristissä että säästymme tältä kauhealta taudilta.
Palaillaan kun ylimääräinen erittäminen on ohitse.
Ps.pahoittelut suorapuheisuudesta ja kirjotusvirheistä, parempi painua vaakatasoon sen verran silmät harottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti