Tänään on vapaapäivä ja niinhän siinä jälleen kävi että kaikki suunnittelemani asiat jäivät tekemättä. Mutta minähän en stressaa, huomenna on uusi päivä.
Eilen istuin päiväkodin vanhempain illassa jossa puhuttiin muun muassa siitä kuinka vanhemmat tavoittelevat täydellistä vanhemmuutta ja kokevat asian vuoksi suuria paineita ja epäonnistumisen tunteita. Ympärillä istuvat äidit ja isät kallistelivat päitään huokaillen helpotuksesta kuinka ihanaa olikaan kun joku luki heidän ajatuksensa. Itse yhdeksän vuotta äitinä olleena alan vihdoin tajuamaan että vanhemmuus on muutakin kuin täydellisen vanhemman tittelin tavoittelua, ei aina tarvitse olla täydellinen, riittää kun olet hyvä vanhempi ja nimen omaan paras vanhempi omalle lapsellesi.
Rutistettavana olisi vielä viikko koulua jonka jälkeen seitsämän viikon harjoittelu, mikäli jostain itselleni sopivan harjoittelupaikan löydän.
