torstai 15. syyskuuta 2016

lauantai 10. syyskuuta 2016

Tunteista

Tämä viikonloppu on jälleen samanlainen kuin kaikki muutkin viikonloput. Ollaan ja syödään, ollaan ja syödään. Ulkona sataa vettä ja mielessä pyörii jälleen ajatukset voisiko asiat olla toisin. 
Torstaina koulussa päättyi teoriaopinnot kuntoutuksen tukemisen jakson osalta ja maanantaina alkaa jälleen työharjoittelu. Löysin viime tingassa itselleni harjoittelu paikan vanhusten parissa ja päädyin samaan paikkaan kuin viime jaksollakki. Tiedossa on siis seitsämän pitkää viikkoa vuorotyöläisen arkea. No ei ainakaan tarvitse miettiä mitä tehdä. Viime aikaiset pohdinnot elämästä ja sen tarkoituksesta ovat saaneet minut myös epäilemään olenkohan sittenkään oikealla alalla. Mitä sitten kun olen valmistunut? Kuulun siihen pieneen prosenttiyksikköön väestöstämme joka pitää työntekoa vastenmielisenä ajatuksena, ainakin jos en pääse tekemään juuri niitä töitä joista pidän. 
Kaipaan elämään sisältöä ja kokemuksia jostain syystä tällä hetkellä ei vain yksinkertaisesti riitä, että olen Äiti, opiskelija, siivooja, sovittelija, avopuoliso, ja kaveri. Kaipaan elämääni jotain mutta en vain saa kiinni mitä. Puolivuotta sitten olin innoissani sisustamisesta ja pihanlaitosta, urheilusta ja opiskeluista. Tällä hetkellä mikään ei vain enää nappaa. Kaipaan matkustelua, ihmisten kanssa seurustelua ja aivan kaikkea muuta mihin ei vain ole mahdollisuutta. Hullua että juuri minä kirjoitin noin sillä olen aina ollut se joka toitottaa kavereille että teet elämästäsi itse juuri sellaisen kuin haluat ja että kaikki on mahdollista. Kääk kai nää tuntemukset on ihan normaaleita kun takana on kymmenen vuotta vaihtelevasti sujuvaa perhe elämää. Kai nää tunteet menee ohi ajallaan? Vai pitäisiköhän sittenkin tarttua johonkin ja muuttaa joitain asioita?

Hauskaa viikonloppua!


sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Pukeutumisesta ja arki meikistä

Kuten on aiemmin tulut ilmi en koe olevani mikään naisellisuuden perikuva tai en ehkä ole koskaan oppinut laittautumaan. Arki aamut ovat usein hektisiä ja pikku tyttöjen aamu askareet vievät monesti aikaa ja omaan laittautumiseen ei juurikaan jää.
Kesällä tykkään kasvojen antaa hengittää ja aurinkokin päivettää mukavasti joten turhia pakkeleita en kasvoihini laita. Näin syksyn tullen on taas kiva tasoittaa omaa ihoa kevyesti ja arki meikkiin kuuluukin carnierin bb voide ja silmämeikin hoitaa ripsiväri.
käyn harvakseltaan missään illan istujaisissa tai juhlissa mihin tarvisi laittaitua.