Aamu alkoi tutulla ja turvallisella koiran ulkoilutuksella, Kalevin ollessa torstaisin ja perjantaisin kotona on mulla Vilin kanssa rutkasti aikaa tehdä pitkä aamulenkki, paitsi tänään se tyssäsi lyhyeen. Rakastan metsässä kävelyä joten suunnattiin tänäkin aamuna metsän siimekseen ja siinä rämpiessä päätin pirauttaa rakkaalle veljelleni.
No lörpöttelin ja maasto ehti vaihtua siinä samassa hiukan vaikea kulkuisemmaksi ja yhtäkkiä tunsin jalkojeni alla jotain pehmeää ja tömps, näin sivusilmällä kun puhelin lensi kaaressa suoraan vieressä olevaan monttuun joka oli täynnä vettä.
Itse makasin maassa ja yritin nousta salaman nopeasti pelastamaan rakasta puhelintani. Noukittuani puhelimen lätäköstä kirosanojen lennellessä, näin päässääni hidastuksen tapahtumista ja repesin nauruun, olinhan juuri liukastunut jonkin epämääräisen ison otuksen jätti jöötiin.
Onneksi olin keskellä korpea sillä näky oli sen verran hulvaton, että olisi ollut kiusallista tehdä sama yleisön nähden.
Nauraa räkätin niin että pissa meinasi tulla housuun ja kaiken kukkuraksi rakas karvakaveri luuli sen olevan joku hurjaakin hurjempi leikki ja alkoi murista ja hyökkäillä leikkisästi kimppuuni. Siinä mä makasin keskellä metsää jätti jööti kengänpohjassa litimärkää puhelinta pidellen niin ja hyökäilevä koira kimpussani.
No nyt ei oo sit puhelinta, joten ei tarvitse tuntea ylimäärästä syyllisyyttä liiallisesta räpläämisestä saatika maksaa kalliita puhelinlaskuja. Kameraa jään kaipaamaan joten ennen kuin herra kapula taas toimii ei odotettavissa ole kuvia.
Nyt jatkan elämää odottaen seuraavaa hömellyksestä johtuvaa tapaturmaa heh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti